TALVEN SELKÄ TAITTUVI PIKKUHILJAA

Ensin marraskuun pimeydessä odotellaan lumen valoa, lumi saapuu pikkuhiljaa ja tuo valoaan. Maamme on pitkä ja lunta saa odotella etelässä ja lounaassa melkein koko talven, meillä täällä itäisessä Suomessa sitä on kylliksi riittänyt. Maisemat muuttuvat sitä mukaa kun lunta ja pakkasta tulee. Aurinkoa ei ole paljon näkynyt, ties minne hävinnyt. Järven jäät ei meinannut meilläkään kunnolla jäätyä kun lunta tuli sulaan maahan ja lumivaippa senkun lisääntyi ja siten esti jäiden jäätymisen. Kyllä tässä jo kevättä ja valoa kaipaa. Muutaman kerran olen lähtenyt tuonne pakkaseen kameran kanssa ja ihan komeita maisemia on talvellakin tarjolla. Eläimiä näkyy todella vähän, karhut nukkuu, muuttolinnut on etelänmailla ja sudet, hirvet, ketut ja muut pieneläimet eivät juuri paljon näyttädy minulle. Lintulaudalla on ollut pari tikkaa, sinitiaisia, talitinttejä ja oravia on ollut syömässä pähkinöitä kaksi isompaa ja kaksi poikasta.

Kevättä ja linnunlaulua odotellen, koittakaa jaksaa nyt mennään valoa kohti.


















Sama maisema kesällä ja talvella!



Kommentit

  1. En tiedä missä se aurinko piilottelee, voisi alkaa pikkuhiljaa näkymään! Harmaa keli vie vähän mielen matalaksi! Meillä hämeessä lunta on aika sopivasti. Näyttää ihan talvelta. Hiihtämäänkin pääsee ne, jotka siitä hommasta tykkäävät. Noita pihalintuja on saanut kuvata jo melkein tarpeeksi, mutta eipä sitä oikein muutakaan kuvattavaa ole.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti